Jos airis kerta aikoinaan kehitettiin monitoimiseksi metsästyskoiraksi ja vielä salametsästykseenkin passeliks niin:
- sen täytyi pystyä liikkumaan myös matalaa, matkaa voittavaa laukkaa pitkällä askeleella eli sillä on täytynyt olla selkä jonka alle jalat mahtuu vaivatta myös nopeasti liikkuessa ja nivelet suurin piirtein kunnossa että se ylipäätään pystyi liikkumaan maastossa pidemmänkin aikaa
- se ei voinut pelätä ampumista
- sen täytyi olla ohjattavissa oleva eli kuunneltava annettuja käskyjä eikä häipyä metsään yksikseen touhuamaan omiaan siis sen on täytynyt olla palvelualtis, ohjaajaherkkä, laumaviettinen....
- sillä täytyi olla lyhyt, karkea, säänkestävä, helposti trimmattava turkki....tuskin ne maajussit jaksoi koirastaan kauheesti metsää kerätä tai monta kertaa vuoteen sitä nyppiä tai suojata sitä sateelta tai pakkaselta
- sillä täytyi olla rohkeutta haastaa isompaakin riistaa eli sen tuli omata toimintakykyä, saalisviettiä, aggresssiota ja taistelutahtoa riistaan kiinni käydessään ja sitä pysäyttäessään
- ja eiköhän sitä tarvittu myös talonvahdiksi eli sen piti omata paitsi halua niin myös kykyä puolustaa omaa reviiriään ja laumaansa
ihan vaan rodun alkuperää ja nykytilannetta peilaillen jotenkin noin se on varmaan mennyt tai sit ei.....
Ihan samaa mieltä!Ei tohon lisättävää ei poistettavaa! T Eila
VastaaPoistaMielenkiintoinen pohdinta, ja niin totta. :)
VastaaPoistahistoriasta useimmiten löytyy totuus!
VastaaPoistapäxä